This day

Tänään on ollu kyllä tosi tosi kiva päivä! Ensinäkin Henri on ollu super hyvällä tuulella ( niinku se kyllä nykyään on aina ) ja haettiin se tanko postista, vaikkapa kyllä huomenna me se vasta laitetaan tänne, kun tänään ei ehtiny ku antti lähti suoraan postista töihin! Ja tulee vasta kohta. Haettiin myös mun gt:n paketti jossa oli kaikki vaatteet ihan täydellisiä! Oon tosi yllättyny nimittäin monesti saa palautella vaatteita takas, mut nyt ei lähde palautukseen mitään! Voin kuvailla ne vaatteet huomenna jos ehdin :-) mut viimestään lauantaina.

Huomenna on tarkotus lähteä iltaa viettämään, antti lähtee omien kavereidensa kanssa ja mä lähden yhden mun kaverin H:n kanssa :) Ihanaa ♥ Mukava päästä irtautumaan arjesta vaikka Henrin kanssa se arki nykyään aika vaivatonta on! Ihana poika x 100 ! ♥

Lauantaille ei ookkaan sitte mitään ihmeempiä suunnitelmia, varmaan tutustun tankotanssin maailmaan oikeen urakalla ;) ja salilla tekis mieli käydä, mut onkohan se lie auki.. Sunnuntaina me saadaan tänne kylään sitte oikeen kunnon porukka, ku mun kaikki siskot tulee käymään miehineen sekä mun toinen isoveli tulee käymään, sekä tietty iskää unohtamatta :) Sen jälkeen ku ne on käyny niin lähetään tohon mökille joka on n.10-15km ( ? ) päässä tästä, se on siis mun isosiskon miehen vanhempien mökki, sinne mennään pulkkailemaan ja ehkä ( toivottavasti ) paistamaan makkaraa ja olemaan vaan :) toivottavasti sattuu hyvät ilmat ainaki sunnuntaille :)

Pitäs vähän tuota shoppailua rajottaa, mutta miksi kaikki vaatteet vaan on niin houkuttelevia? En kestä :D No, päätin että pidän nyt tän huhtikuun lopun shoppailulakkona, enää en siis ostele mitään. Huutonetistä mulle on tulossa farkut ja mekko ja sit Viiviltä yhdet farkut mutta enempää ei sitte ookkaan tulossa :)

Nojoo, aika turhanpäivänen postaus oli, mutta nyt täytyy lähteä saunaan Antin kanssa ja sen jälkeen täytyis hinnotella kirpparijutut. :) Sit jos vaikka pääsis nukkumaankin jossain vaiheessa!

Sitä ja tätä ja neuvolakuulumisia

Tänään meinas aamu alkaa pikkasen huonosti, mutta onneksi sitten alku v*tutuksen jälkeen alko kaikki näyttää vähän valosammalta .. :) Ensinäkin neuvola-aika meillä oli 09.00 ja saavuttiin sinne 5min myöhässä, kyllä oli meidän neuvolatäti käärmeissään.. tällä kertaa se meni niinpäin, että neuvolatäti oli raivostuttava ja epäkohtelias, ja lääkäri todella mukava ja asiallinen ! Mä en ymmärrä mikä meidän neuvolatätiä vaivas, mutta se moitti Henriä kaikesta että kun ei osaa vielä kunnolla sitä ja tätä ja tuota ja Henrillä kun on nyt se äitiäitiäiti-vaihe päällä, niin kyllähän se vierastaa ja varsinki tollasta joka oli hurrrjan pahalla päällä, mä en esim. itse saanut riisua Henriltä vaatteita pois punnitusta varten, vaikka yleensä oon saanu, se neuvolatäti vaan riuhtasi Henrin mun sylistä ja siitä se riemu repesi.. Henri raukka ♥

Onneksi pian päästiin sinne lääkärinhuoneeseen ja todella mukava oli käyä :) Lääkäri kehu kovasti Henriä ja kaikki oli hyvin. Lääkäri sanoi, että konttaaminen ja käveleminen on ihan "oven takana" eli että ei mee kauaa, ku lähtee konttaamaan ja kävelemään, kun niin hyvin varaa jaloille ja kun kävelee jo niin hyvin kun taluttaa. :) Myös nyt voi alkaa maistattaan normaalia jugurttia, piimää, viiliä ja sen sellasta, pikkuhiljaa. Ja normaalia kotiruokaa saa antaa totta kai maustamattomana, mut sitähän me ollaan jo jonkun aikaa annettu :) Tosi kiva mieli jäi nyt tästä lääkärikäynnistä, neuvolatädistä ei niinkään.. ehkä sillä oli huono päivä.

Henrin mittoja en ihan tarkalleen muista koska mulla on neuvolakortti hukassa niin sinne ei merkattu niitä, mut pituus oli jotain reilu 73cm ja paino n. 8,5kg, hyvin kasvanut on :) Päänympärystä en muista yhtään.

"mittää en oo tehny" :)

 Henri rakastaa yli kaiken sotkemista ja kun syötän sille sosetta / puuroa / pottua niin jos sitä vähäkin tippuu pöydälle niin Henri heti alkaa levitteleen sitä ja oikeen naureskelee, on vissiin niin mukavaa? ;) Eilen annoin kyllä ihan luvan kanssa sotkea tuon luumusoseen kanssa ku sitä vähän tipahti tohon pöydälle, pitäähän se saada joskus kokeilla totaki, vaikka kyllä Henri varmaan isompana huolehtii siitä että sotkua riittää :D Tänään Henri sotki taas, mutta tällä kertaa en tosiaankaan "antanut siihen lupaa". :D

Sellanen sotkija se meidän poika on ;-) Mut niin tänään on ollu aika tehokas päivä, vaikka aamu tosiaan alko vähän miten alko, nimittäin aamupäivästä meille tuli Henrin serkkupojat (eli mun sisko ja sen pojat E ja O) ja niiden lähdettyä laitoin Henrin päikkäreille ja vietin Antin kanssa aikaa ennenku se lähti töihin :) Sitten myöhemmin touhuilin Henrin kanssa kaikenlaista ja sain jopa nyt vähän laiteltua taas kirpparijuttuja, tosin en hinnoteltua vielä, mut vähän etittyä kaapista et mitä laitan kirpparille ja mitä huutonettiin. Mistä tätä vaatetta riittää? Ja vielä sellasta mitä en pidä.. Tässä vähän kuvaa:

Eli noi ylläolevat menee ihan tavalliselle kirpparille, en jaksanu alkaa kuvaileen noita ollenkaan huutonettiin, vaan pistän suoraan kirpparille, vaikka toki hyvässä kunnossa ovat myös nuo, en mä huonokuntoisia möiskään :)

Ja tossa on huuto.nettiin menevät, osa siellä kyllä jo onkin mutta osa ei. Tuntuu niin inhottavalta laittaa niin hyviä ja kivoja vaatteita huutonettiin myyntiin, mutta ku ei tuu vaan itsellä käytettyä niin mitä sitä turhaan kaappitilaakaan viemään. Ja saapahan rahaa, niin on varaa ostella sitte jotain kivempia vaatteita :)

Mut joo, nyt esittelen teille sen Henrin välikausipuvun! 

Eli siis se on Ciraf-merkkinen ihan tommonen normaali söpö haalari ja ihanalla pallokuosilla :-) mun mielestä tuo tummanruskea ja turkoosi vaan niin sopii yhteen että aijjai! Innolla odotan että päästään tätä oikeen kunnolla käyttään ;-) Koko on 80cm mut eipä kyllä ollu mitenkään hirveen reilu Henrille siltikään, hyvä vaan että otettiin tämä eikä sitä 74 senttistä, sehän meniski kohta pieneksi, kun tonne sisäänki täytyy mahtua kuitenki vaatetta..

Sellasta :-) Mun tanko on tullu tänään postissa, mut huomenna vasta haetaan se, samoin mun gt:n paketti on tullut jo öö tiistaina ( ? ) mutta huomenna haetaan molemmat sitte :) huomenna mun täytyy myös käydä yksityisellä lääkärintarkastuksessa ajokorttia varten, hohhoi.. sekin lysti tulee maksamaan melkosen paljon mut mun yläasteaikanen terveystodistus ei kuulemma käy, lääkäri ei suostu allekirjottaan? no ei sitten. Huomenna täytyy siis myös viedä poliisilaitokselle passikuvat ja se lääkärintodistus mut 60e rahaa. Kaikesta ne velottaakin..

Mulla on vielä flunssa osittain, ei enää muutaku nokka vuotaa 24/7 ja yskä, mutta yskä on aina vaan aamulla ja yöllä. Illalla se aina johonki aikaan alkaan ja yöllä jatkuu ja jatkuu, vaikea nukkuakki ku yskittää koko ajan, mut aamulla se on kaikista pahin.Vähän reilu viikko oon nyt ollu kipeenä, että jospa tässä toivon mukaan pian parantuis :-)

Mut nyt kohta puolin läksin nukkumaan, eipä mulla kai muuta enää tähän postauksee oo sanottavaa, adios ;)

PS. Anniinalla on menossa blogissaan mahtava arvonta, käykääs kurkkaan :) !

Our lovestory

Edellisessä blogissani kirjoitinkin minun & Antin tarinan, mutta tänne on tullu uusia lukijoita jotka eivät mun vanhaa blogia oo luettu sekä tätä on toivottu, niin ajattelin kirjoitella tän uudestaan, tosin vähän eri tavalla mitä vanhassa blogissa :) Mut tässä tulee maailman monimutkaisin tarina :D ->

Kaikkihan alkoi siis siitä, kun tiesin vain Antin nimeltä ja ulkonäöltä, ja että missä koulussa on. En ollu kiinnittäny mitään, en yhtään mitään huomiota siihen, koska seurustelin sillon yhden toisen kanssa. Olin ensimmäisessä "vakavassa" parisuhteessa ja se meni enemmän ja vähemmän huonosti, riitoja oli paljon ja kaikkea muuta kitkaa meidän välillä. Jätin sitte sen mun sillosen poikaystävän ja samana iltana (kun tän mun eksän jätin) olin yhden kaverin luona kylässä ja mietin, että milläköhän kyydillä pääsisin takas kotiin, ku pakkasta oli niin paljo ettei huvittanu kävellä. Soitin sitte eräälle mun toiselle silloselle kaverille joka ajeli rinkiä Antin kanssa kylällä ja kysyin, että voiskohan se nakata mut kotia. Ja kyllähän se nakkas. Siinäkään en vielä aatellu mitään sen kummempia muutaku, että ompa hyvännäkönen. Mut mietin, että sillä on omat juttunsa eri tytön kanssa, että enpä väliin mene.

No, sitten joskus ehkä maaliskuun lopussa ( ? ) aloin laittaa viestiä Antille. En muista yhtään mistä mä sen numeron olin saanu, mutta aloin kyseleen kuitenki kuulumisia ja sitä rataa. Ei se juttu siitä vielä silleen edenny mihinkään, sovittiin vaan että joku päivä Antti tulee käymään koskella ja viettää mun kanssa aikaa. Ja tulihan se, tais olla pääsiäisen aikaa tämä ( herranjumala siitäkin on jo 2 vuotta ) Ei tehty mitään ihmeellistä, ajeltiin vaan autolla ja käytiin kahvilla ja sen sellasta. Oli vähän jännittyneet tunnelmat autossa, ei oikeen tienny mitä pitäs sanoa koska no, Antti oli ( on ) tuntemattomassa ja uudessa seurassa aikas ujo ja hiljainen, mä taas olin sellanen "blaablaablaablaabalbaaa" eli suomeksi sanottuna papupata. Mut tuona hetkenä olin itsekki aika hiljanen, koska en oikeen tienny mitä kehtais sanoa ja mistä alottas jutteleen? Jotaki me kuitenkin juteltiin ja joskus illasta Antti vei mut sitte kotia. 

Kuvat on sitte ihan sikinsokin järjestyksessä eli lue: ei minkäänlaisessa järjestyksessä :)

Mähän aloin sitte pommittamaan Anttia jatkuvalla syötöllä tekstareilla ja en tiennyt sillon, että Antilla oli vielä jotaki juttua sen eksän kanssa. Luulin että ne oli eronnu ja siltä se kuulostikin kun Antin kanssa siitä asiasta sillon puhuin vähän, mut totuus oli toinen. En siis saanu tietää tästä ku vasta joskus kesällä ehkä, mua harmitti sillon ihan suunnattomasti koska välillä Antista kuului ja välillä ei. Monta kertaa se lupas aina tulla käymään mun luona ( esim. 9-luokan päättäreissä lupas tulla käymään, mut ei näkyny ) mutta loppupeleissä siitä ei sitte kuulunukkaan aina mitään, vaikka pistin monen monta viestiä ja yritin soittaa ja sen sellasta. Mietin jo monta kertaa, että no ehkä sillä on hyvä syy, mutta sitteku niitä lupauksien pettämistä alko olla monta niin tulistuin, ehkä en Antille suoraan mutta mielessäni. Monesti kävi myös niin, että mä pommitin Anttia tekstareilla ja se ei vastannut mitään, siitä ei saattanu kuulua pitkään aikaan mitään ja sillon aina päätin, että nyt mä en laita sille viestiä. Laitoimpahan sitte kuitenki aina.

Koko kesän se oli tollasta ON-OFFIA ( viestittelyssä ja vähän kaikessa ), mä olisin ollut hyvin valmis seurustelemaan, olin niiiin lääpälläni Anttiin, mutta siitä ei ollu vielä mihinkään koska senkin entinen suhde oli vähän mitä oli. En ymmärtäny sitä, että jos mä olin päässy vanhasta suhteestani jo yli ( joka kesti sen 10 kk ) niin kyllä Anttiki on varmasti päässyt, mutta eipä ne asiat oo aina niin mustavalkoisia, mitä luulis. Loppu kesästä mä sitte menetin toivon ja päätin, että nyt mä unohdan sen jätkän ja sinkkuilen vaan, että kyllä mä vielä joskus jonkun paremman löydän ( salaa mielessäni silti mietin että Anttia parempaa ei vois olla, hahaa ) ja lopetin jopa viestittelyn. Käytiin me siinä elokuun alussa ( ku koulut alko ) niin muutaman kerran tupakilla ja nähtiin muutamia kertoja kylällä, abc:lla millon missäkin, mut ei pidetty kuitenkaan mitään yhteyttä,en mäkään jopa laitellu tekstareita yhtään, wohoo ;)

Mietin vaan sillon, että mikä helvetti noita miehiä vaivaa, miksi asioiden täytyy olla niin monimutkasia ja miksi mikään ei koskaan onnistu. Ja angst. Mutta sillon suoraan sanoen ( kesällä ) mulla oli kyllä aika monta unetonta yötä tän jutun takia sekä aika monta kertaa sain itkeä silmät päästä kun itse oli valmis mihin vain ja toisesta ei ottanu selvää onko kissa vai kala, joskus näytti että kissa ja joskus että kala ( olipa epämääräsesti selitetty ) Joka ilta kattelin aina Antin facebook profiilikuvaa ja mietin mielessäni, että ton ku vielä saisin joskus itselleni niin olisin maailman onnekkain tyttö.. en varmaan koskaan oo ollu noin lääpälläni kenennkään enkä koskaan noin epätoivoinen jotaki kohtaan?

No, asiat muuttu pikkuhiljaa omalla painollaan eteenpäin ja parempaan suuntaan. Eräs lauantai-ilta oltiin lähdössä parin kaverin kanssa juomaan. Ja tää mun ja Antin yhteinen kaveri, poika, L, sanoi, että lähdetään käymään Kuusamossa. Oltiin mun sillosen hyvän ystävän R:n kanssa vähän silleen, että mitä ihmettä, miksi KUUSAMOON? Eihän siellä oo mitään. No, L sitte sanoi että käydään Antin kanssa tupakilla ja kahvilla ja ajellaan rinkiä. Olin vähän hölmistyny ja "paniikissa" mutta silti salaa mielessäni iloinen, että lähdetään käymään, ku enhän Antin kanssa ollu missään tekemisissä pitkään aikaan. Kuusamoa kohti illasta lähettiin ja ekana siellä taidettiin mennä abc:lle kahville Antin ja sen kaverin V:n kanssa. Mua niin jännitti ku mentiin sinne sisälle ja oikeastaan en kyllä ees vilkassutkaan Anttia päin ( paitsi sillon ku se ei kattonu muhunpäin, hahaa ) koska toisaalta mua myös hävetti ku olin niin epätoivonen ollu. Mentiin sitte R:n kanssa pihalle tupakille ja pojat tuli perässä, voi sitä tärinän määrää.

Pian me lähdettiin siitä liikkeelle, me meidän kyydillä ja Antti ja sen kaveri niiden kyydillä. Vähän aikaa ajeltiin ja mentiin sitte yhden KonePajulan eteen tupakille. Muistaakseni mä menin R:n kanssa istumaan katoksen alle yhtien juttujen päälle ja Antti tuli sitte siihen mun viereen istumaan, ja R tais lähteä siitä pois, eli jäätiin kahdestaan. Voin kertoa, että mua pelotti ja jännitti ihan hirveästi tuollon! Mä en muista mitä me tehtiin, istuttiinko vaan hiljaa ja polteltiin tupakkia ( no jes ) vai juteltiinko jotakin, muistaakseni juteltiin niitä näitä. Pian kuitenki lähdettiin taas liikenteeseen ja sovittiin, että Antti hyppää jossain vaiheessa meidän kyytiin. Sehän mulle passas enemmän ku hyvin .. ;) mutta en silti osannu vielä arvella, että meidän jutusta tuliskin jotain.

Jossain vaiheessa me sitte haettiin L ja Antti baarista ja Antti tuli meidän autoon istumaan. Me vaan ajeltiin ja ekaa kertaa Antti hipsutti mun jalkaa siinä ku mun vieressä istu ! Edelleenkin, hui sitä jännityksen määrää :) Aika pian Antti kuitenki sano, että kyyti odottaa, että pitäs kotia kohti lähteä. L sitte sano, että mihinkään kotia lähe, tuut taivalkoskelle! Antti mietti että millä se pääsee sieltä sunnuntaina pois ja mihin se menee yötä. Mä olin siinä ihan hiljaa ja mietin vaan että pakko sen on jotenki järjestyä ( en todellakaan ajatellut heti ekana että meille yötä ottaisin sen ) L sitte sanoi, että se voi nakata Antin kotiin päivällä, mutta niin, mihis yötä? No, mun kaveri R sanoi, että "ainahan se Laura yhen Antin voi yöksi ottaa.." ja mä olin luu kurkussa, että mitä että? No, niin sitä ilosta sekaisin tuli vastattua, että toki voin ottaa ja lähdettiinkin sitte ajamaan Taivalkoskea kohti.

Suurimman osan matkasta istuin Antin sylissä ( how romantic ) koska muuten ei ois mahtunu olemaan kun meillä piti kuskata yks tyttö kotiin siihen n. 30km päähän Kuusamosta t-koskelle. No, Antti halus pitää mua sylissä ihan loppuun saakka, mulla tosin oli vähän epämukava olo ku mietin koko ajan, että litistyyköhän se sinne mun alle. Mutta ei onneksi ;) Mietin myös, että miten koskaan kehtaan viedä sitä nukkumaan mun sänkyyn ku mun vuodevaatteet oli ollu tuulettumassa koko päivän, enkä ehtiny laittaa lakanoita enkä mitään illalla, kun tuli lähtö Kuusamoon. 

Mentiin sitte meille ja alettiin suoraan pötköttelemään ja Antti otti mut sen kainaloon ( <3 ). Alettiin jutustelemaan ja ensin puhuttiin niitä näitä, sitten Antti tokaisi sen kuuluisan lauseen " se on sinusta kiinni oonko vapaa vai varattu " Siinä vaiheessa olin melko puulla päähän lyöty.  En ois uskonu koskaan, että niinki monimutkasen alun ja vaikeiden juttujen jälkeen me päädytään silti yhteen. Sinä hetkenä musta tuli kyllä ehdottomasti maailman onnellisin tyttö. Vihdoin ja viimein "odotus palkittiin".

Mietin kyllä sillon, että mitäköhän tästä jutusta tulee, kun alkuki oli jo niin hankala, mutta kappas, samalla tiellä edelleen ollaan, onnellisesti yhdessä ♥ Eikä oo ero edes koskaan ollut lähelläkään :) Antin kanssa on vaan niin hyvä ja helppo olla, etten edes kaipaa sinkkuelämää. Totta kai meilläkin on riitoja ( valehtelisin jos väittäisin ettei oo ) mutta meidän riidat ei kestä kyllä kahta minuuttia kauempaa ( yleensä ) ja ne sovitaan todella pian, eikä ne oo sellasta huutoa ja tavaroiden lentelyä, oikeastaan vaan semmosta mökötystä ja noh, mä päästelen kyllä suustani sammakoita ja osaan sen mököttämisen jalon taidon. :D Antti on myös yleensä se joka alkaa tekee sovintoa, mulla on vaan se periaate, että mökötän niin kauan että toinen lopettaa mököttämästä. Ihme periaatteita mullakin :D Mutta joo, riidellään kyllä pienesti joskus, mutta ei tosiaankaan usein. :)

Ja meidän rakkautta täydentää myös toki Henri-poika ♥ Maailman ihanin. Ja meidän yhteinen. Meidän kahden rakkaudesta syntynyt rakkauspakkaus ♥ :)

Mitä haluan tulevaisuudelta?

Multa toivottiin tätä postausta, että mitä suunnitelmia ja haaveita mulla on tulevaisuuden varalle ja tästä tulee ehkä maailmankaikkeuden sekavin postaus! En oikeen itsekkään tiedä mistä alottaa, mutta alotetaan nyt jostakin. Eli, mulla on paljonpaljon unelmia sekä haaveita, sekä myös suunnitelmia. Lähdetään nyt siitä liikkeelle, että ensinäkin mun haaveena on valmistua merkonomiksi. Ja niin varmaan tulee myös tapahtumaan jos nyt vaan pääsen sinne kouluun syksyllä. Opiskelujen ohella mulla ois periaatteessa mahdollisuus tehdä jotain töitä, mutta en halua, koska sitte mulla jäis yhteinen aika Henrin (ja Antin) kanssa todella vähille, enkä halua sitä. Varsinkaan Henrin takia en halua, koska Henri tarttee niin paljon mua, että haluan kaiken mahdollisen ajan olla sen kanssa, kun vaan vapaata koulustakin on :)

Koulun jälkeen suunnitelmissa ois tehdä töitä jonkun aikaa, jossain liikkeessä ylläri ylläri. Mihinkään siwan kassalle en halua mielellään mut onneksi on mahdollista päästä johonkin vaateliikkeeseen tai muuhun vastaavaan. Lapsi - ja naimisiinmeno asioista en tiedä vielä yhtään mitään, totta kai haaveena on joskus päästä naimisiin (nimenomaan ANTIN kanssa) ja ehkä saada se toinen lapsikin, mutta ei vielä, ei pitkään aikaan.Suunnitelmana on myös joskus ottaa ne silikonit. Tästähän on monta eri mielipidettä, mut mun mielipide on se, että niissä ei ole mitään pahaa (ellei mee ihan överiksi) ja aion kyllä sellaset vielä joskus itselleni laittaa, kunhan on vaan tarpeeksi rahaa.

Kuva on täältä

Mulla on suuri unelma olla joskus vielä artisti, taikka tanssia jossakin tanssiryhmässä. En tosin tiedä riittääkö mun rahkeet ihan artistiksi saakka ja keikkailua sun muuta ois tosi paljon eli yhteinen aika perheen kanssa ois aika kortilla useestikkin, mut toisaalta se on kyllä yks mun suurimmista unelmista, ja toivon todella että se joskus vielä toteutuu. Sitä paitsi en varmaan olis ainoa laulaja jolla on lapsia ja joka keikkailee.

Yks haave ois myös se ulkomailla asuminen, mut siitä en tiedä tuleeko se koskaan onnistumaan. Oon niin läheisriippuvainen ihminen, että en tiedä oisko musta sittenkään sellaseen, koska tarvin kuitenkin tuttuja ihmisiä ympärilleni sekä tutut ympäristöt ja niin.. en tiedä, mut saahan sitä aina haaveilla ja suunnitella :) Haaveena ois myös ehkä jonku yrityksen perustaminen, en vaan tiedä minkä mut jonkunlainen yritys kuitenkin. Huomaatte varmaan että mulla on tosi paljon näitä haaveita ja unelmia ja se on selvä juttu että kaikki näistä ei varmastikkaan tule koskaan tapahtumaan, mutta jos edes osa niin oon enemmän kun onnellinen .. :)

Kuva on täältä

Hmm vieläkö muuta.. No joo, se oman koiran (tai koirien) ottaminen, mutta siihen nyt varmaan menee ainaki se 3v aikaa, että opiskelut on opiskeltu ja että pääsee työelämään tienaamaan. Myös hevosen ostosta, nimenomaan oman hevosen ostosta oon haaveillu ja haaveilen edelleen mut jos sellasta tulee tapahtumaan niin se on kans sellanen juttu, että se tapahtuu vasta 10-15 vuoden päästä, en usko että ainakaan aikaisemmin, koska se on taas niin iso projekti sitten, että siihen ei varmasti vielä piitkään aikaan aika ja raha riitä. Hevonen sitoo kuitenkin esimerkiksi paaaljon enemmän koiraan verrattuna ja hevoselle ei niin vaan hoitajaa saa, eikä hevosta niin vaan viedä hoitoon kun esim. jotakin koiraa. Sitten vielä eräs haave on se, että joskus saadaan Antin kanssa tämä niiden kotitalo ja saan/saadaan sisustaa tämä ihan meidän näköseksi (lue: minun näköseksi, Antti ei kuitenkaan oo sisustuksesta mitenkään super kiinnostunut .. ;D). Mut sekin on sitten vasta monien vuosien päästä edessä.

Mut kaikista suurin ja tärkein toivomus ja haave on se, että minä Antti ja Henri pysytään terveinä ja meidän pikkuperhe on aina koossa <3

Tästä nyt jäi varmasti uupumaan joitakin haaveita ja suunnitelmia, mutta no, menköön nyt.

Onko teillä tulevaisuuden varalle suuria suunnitelmia / haaveita / unelmia? Minkälaisia? 

Laulaminen

Nyt kun kesällä saan toimia niinkin ihanassa roolissa kuin kaaso, niin totta kai kaasolle(kaasoille) on paljon myös tehtävää :) Yks meidän tehtävistä on laulaa kirkossa Juha Tapion - vuodet vieriä saa & Anna Puun - Linnuton Puu. Onneksi Juha Tapio on entuudestaan todella tuttu ja mulle todella tärkeä artisti erinäisistä syistä, Anna Puu on myös tuttu ja varsinkin linnuton puu on yks tutuimmista Annan biiseistä :-) En malta odottaa että päästään lauleskelemaan! Mun veli ilmeisesti säestää kitaralla ja me siskokset lauletaan :)

Laulaminen on jotain niiin huippua! Ois niin huippua jos siitä tulis joskus vielä ammatti itselle :-) Mitään lauluvideoita en oo koskaan julkassut mihinkään koska mulla ei oo siihen tarpeeksi hyviä puitteita. esim. oikeaa mikkiä, mitään äänitysjuttuja koneella tms. Pitäs kai ne nekin hommata jos meinaa alkaa tekemään sitä juttua ihan kunnolla :)

Kuva täältä

Lauleskeltua tulee usein mut ei täällä kehtaa ihan kunnolla alkaa revittelemään .. ;) Pitäs päästä joskus johonki studiolle hoilaamaan ja kokeilemaan miltäs se maistuis. No, aika näyttää!

Löytyykö lukijoista sellasia jotka harrastaa ihan oikeasti laulamista? Entä löytyykö sellasia jotka on tehneet omaa demoa / haaveilleet sellaisesta?

Motivaatio hukassa

Eilen ja tänään on kyllä jotain outoa tapahtunu.. mua ei oo kiinnostanu tulla tänne kirjottelemaan! Ei niinku yhtään mitään. Aina oon alottanu, mut oon samantien pyyhkiny kaiken pois. Ja en oikeen tienny mitä tähänkin postaukseen alan kirjottelemaan. Aika outoa, nimittäin yleensä oon aina keksiny jotain postattavaa, joskus vähän liikaaki ja tiheästi. Mut näköjään se motivaatio on joskus hukkapiilossa. Jospa se tästä taas. Oon vaan ollu niin väsyny ja huonotuulinen nyt muutamana päivänä, ettei kirjottaminenkaan oo tuntunu piristävältä, vaikka yleensä se jos mikä piristää.

Henrin yöunet ne ku vaan huononee, viime yönä valvottiin sitte 2,5h.. Ei kyllä yhtään kiva, ite on aamulla sitten niin zombie .. Ja yöunillekki tänään sai laitella sitä n. tunti. Mut se ois kyllä aikasemmin nukahtanu JOS keittiöstä ei ois kuulunu kolinaa ja puhetta. Voi että mulla palaa välillä hermo ku ääniä kuuluu millon mistäki ja just myös sillon ku koitan saada Henriä nukkumaan.. En oo kehannu mitenkään pahasti mennä sanomaan että nyt hiljaa p*rkele vaan oon vaan kironnu mielessäni että voi vee.. :D Sitten oon menny nätisti sanomaan että "voisitteko olla VÄHÄN hiljempaa ku koitan saaha Henriä nukkumaan"

Tosiaan tossa on vähän sinnepäin kuva siitä, minkälaiset hiukset mulla nyt on. Tosin ei ne ihan tollaset oo, tai no ruskeat kyllä, mutta menee sellasia aika vaaleita raitoja pitkin hiusta, vielä vaaleampia ku tossa kuvassa. :) Teen taas seuraavaksi raitoja varmaan n. 2-3 vk päästä, alan nimittäin nyt blondaamaan, mut tosin nyt vähän kärsivällisemmin eli ei silleen että värinpoisto 2 päivän välein.. :D Nyt on hiukset paremmassa kunnossakin kun alkaa vaalentaa tälleen raidottamalla. Oisko mitään vinkkejä kellään mitkä on hyviä vaaleita värejä jolla sais hyvin tehtyä raitoja? Mä ostin sen yhden perus raitavärin, mut saako muilla väreillä (jotka ei oo virallisesti raitavärejä) niin vaaleita raitoja? :)

Ja nyt sain puhuttua Antin kanssa siitä asunto-asiasta ja nyt alan huomenna soitteleen, että josko saatais jostain joku saunallinen kaksio! Lehdestä otin jo pari numeroa ylös missä ois keskustassa saunallisia kaksioita, jesjes. Mulla on tietyt vaatimukset asunnolle; kaksio (tai halpa kolmio), saunallinen (oma sauna on ihan pakko olla), ja asunnon täytyy olla keskustassa :) Sillä ei niinkään väliä että onko se rivitalo vaiko kerrostalo. On niin mahtavaa jos saatais joku asunto, koska pääsis sitten omassa rauhassaki olemaan sekä sisustamaan ja sen sellasta :)

Pitää vaan raha-asioita nyt järjestellä ja sitten sen mukaan alkaa muuttamaan, kunhan sen asunnon eka löytäis :D mutta eiköhän se tästä! Tänään oli se eka teoriatunti autokoulussa ja voi että meillä on mukava(t) opettaja(t)! :D Sai kyllä nauraa, just mukavan rentoa ja huumorintajuista opetusta, mutta silti asia menee perille ja sen ymmärtää. Jos ajo-opetuksessa ne opettajat on yhtä rentoja ja mukavia niin se ei voi ku vaan onnistua se ajaminen! Huomenna on sitte taas teoriaa ja ylihuomenna myös, ja huomenna varataanki sitte jo eka ajotunti, jippii :) En malta oottaa et pääsee ajamaan autolla! Mua jännittää ja pelottaa se jo nyt mut silti ootan kyllä niin mielellään, että pääsen ihan kunnolla ajamaan autoa! Oonhan mä sitä joskus ajanu mut ei sitä voi kyllä ihan ajamiseksi kutsua.. :D Oon myös ajanu skootterilla, moottorikelkalla ja traktorilla mut eihän niitä nyt voi autoon verrata.

Olikohan mulla vielä jotain muuta.. eipä varmaan mitään ihmeellistä, tulihan tätä tekstiä nyt ku vauhtiin pääsi ja ku sai jotenki alotettua :)

PS. Sara arpoo blogissaan kivoja juttuja, käykää kattoon ! :)

Väsymys x 10

Huhhuh ku on muutama yö menny Henrin kanssa huonosti. Vasta pääsin kehumaan että miten hienosti meillä on jo muutama kuukausi menny yöunien suhteen, mutta nyt tuli takapakkia ja pahasti. Viime yön unisaldo on ehkä 2h? Jos sitäkään. Henri alkaa yöunille ihan hyvin, mutta heräilee todella monta kertaa yössä, eikä oikeastaan syömään (ei huoli maitoa enää) mutta ihan muuten vaan valvomaan sekä kääntyilemään mahalleen koko ajan. Mä en tajua miten hetkessä yöunet voi muuttua taas tollaseksi? Viime yö meni suunnilleen näin;

22.00-22.30: Henri alkoi yöunille

00.30: Eka herätys

02.30: Toinen herätys -> ½ tuntia hereillä

05.00: Kolmas herätys -> ½ tuntia hereillä

06.30: Neljäs herätys -> 15min hereillä

08.00: Henri herää

Ja sitten ku Henri nukkuu ne pätkät mitä nyt nukkuu, niin itse sitten  en saa nukuttua ku se pyörii hirveästi unissaan ja ääntelee ja on aika levoton. Hohhoi, eikä asiaa helpota yhtään se, että oon vieläKIN sairaana ja flunssa ei näytä menevän ohi, ei sitte ollenkaan. Nenä vuotaa ku esterin perse ja yskä on aivan kauhea ja blaablaablaa.

Jospa tämä elämä tästä vielä voittaa, tänään ei kyllä oo mistään parhaimmasta päästä tämä päivä mutta sunnuntaithan yleensä on tämmösiä .. :) Ensviikonlopulle on tiedossa niin kivoja suunnitelmia, että jos sitä jaksais taas kun sitä odottelee. Huomenna on sitte ensimmäinen teoriatunti autokoulussa, jippii..

Paitsi tajusinhan minä sen, että tänään on HUHTIKUU jee ja pian se kunnon kevät ja kesä sieltä tulee, se piristää jo aikas paljon mieltä!