Eräs toivepostaus

Teen nyt edellisen blogin yhden toivepostauksen, mitä Anna toivoi. Eli se toive käsitteli sitä, minkälaista on asua täällä Antin porukoilla. Ku ei siis asuta omassa asunnossa kolmestaan, vaan täällä Antin ja niiden kotona, korvessa, metsän keskellä ;) no ei nyt ihan, mutta korvessa kuitenki. On täältä se 40km Kuusamon keskustaan, ruka on onneksi "vaan" n. 10km päässä.

Hmm eli mä tykkään ja en tykkää asua täällä. Siis tässähän on omat hyvät ja huonot puolensa. Mä oon semmonen ihminen, joka tarvii tilaa ympärilleen. Tarvin sillon tällön omaa rauhaa ja että saisin joskus olla yksin, rauhassa. No, kuten arvata saattaa en edes muista millon oisin viimeksi ollu yksin! Siis meinaan täällä kotosalla. Tykkään ihan kauheesti ihmisten seurasta ja olenki tosi läheisriippuvainen, mutta rajansa kaikella. Kyllä se vaan on mukava joskus olla ihan vaan yksin, kaikessa rauhassa ilman, että aina on joku kotona. Ja siis Henrin seura ei tietenkään mua haittaa (jos sitä luulitte). Eli siis voisin luokitella yhdeksi huonoksi puoleksi sen, että en saa koskaan olla ns. rauhassa, kaikessa hiljaisuudessa. Vaan aina on ihmisiä ympärillä ja hälinää. (Siksi tykkäänki tosi paljon olla esim. yöllä koneella, tai tehdä jotaki muuta, koska sillon saa olla ihan all alone, vähänkö nautin!)

Huonoihin puoliin kuuluu myös sitten se, kun laittaa Henriä nukkumaan (oli se sitten päivällä tai illalla, mut varsinkin yöunille laittaessa) ja yleensähän täällä on hälinää. Kun on niin monta ihmistä, syntyy melua, totta kai. Ja onhan se ymmärrettävää, että omassa kodissa ollaan niinkuin omassa kodissa, mutta se ois myös ymmärrettävää jos ois hiljasta aina, kun Henriä laittaa yöunille. Onneksi usein ei oo kauhea melu, ku alan Henriä laittaa yöunille, mut joskus on. Ja se raastaa mun hermoja :D Sillon tulee melkonen eivoiollatotta-olo jos on saanu melkein henrin nukutettua ja sitte kuuluu kolaus/kolina jostaki ja samantien henri siihen herää, ja piristyy. Näin kävi mm. tänä iltana. Kyllähän siinä tulee vähän sellanen olo, että voi v... Tällä hetkellä en keksi muita silleen huonoja puolia.

No, löytyyhän niitä hyviäkin puolia. Esimerkiksi ku marraskuussa oltiin Antin kanssa molemmat vuoronperään pahassa kuumeessa ja minä kurkkukivussa, niin sillon on hoitoapu tosi lähellä. Ja ei tartte haalata lasta hoitoon sinne ja tänne, vaan "hoitäti" (eli Antin mummi tai äiti) on tässä ihan lähettyvillä. Samoten on ollu ihanaa, ku on saanu joskus valvottujen öiden jälkeen nukkua jonkun aikaa, ku Henriin ei oo aina ollu luottamista, että vaikka se ei nukkuis yöllä, niin se nukkuu päivällä, no, eipä oo siltikään aina päivällä kovin pitkään nukkunu, joskus on vaan 4h. Ja nekin pätkissä. Hyvät puolet on myös se, että ei tarvii olla yksin. Meinaan siis öisin, silleen että vaikka muut nukkuu niin ne on ns. lähellä. Ku Anttiki tekee noita työvuoroja siten, että se tulee joskus 2-4 aikaan töistä, ja toisena vuorona se lähtee joskus 4-4.30 aikaan. Ja mähän pelkään ylikaiken sitä, että joutusin olemaan yksin, koska pelkään pimeää ja mulle on tapahtunu niin paljo yliluonnollisia juttuja (tai no paljon ja paljon, mut tarpeeksi ainaki) että mä oisin ihan paniikissa varmaan jos joutusin olee yksin, enkä sais nukuttua kyllä. Toisaalta, kyllä mä jossain kerrostaloasunnossa varmasti uskaltaisin olla yksin, mut en esim. rivariasunnossakaan, sillon mua varmaan pelottas, että joku juoppo tms tunkeutuu sisälle (niistäki on aivan liikaa huonoja kokemuksia, jääny traumoja).

Eli siis hyvät ja huonot puolensa on tässä jutussa. Yks juttu mikä myös joskus vähän rasittaa on se tilanpuute. Mietin tässä, että mihinköhän kaikki Henrin tavarat mahtuu sitten kun se kasvaa ja mihin sen isompi sänky sitten joskus mahtuu jne. Kai se on turha miettiä etukäteen? Jossain vaiheessa on kuitenkin pakko päästä omaan kotiin. Siis laittamaan omaa kotia. Sisustamaan, järjestelemään tavaroita oman mielen mukaan. Mulla on tuhat erilaista visiota päässä, mitä haluaisin omaan kotiin toteuttaa. Tässä talon sijainnissa ei sinänsä mitään pahaa vaikka onkin syrjässä(korvessa), koska saanhan itekki toivon mukaan ainaki syksyllä ajokortin eli pääsen kyllä täältä pois liikkumaan, ainut mikä tietenki on huono juttu on se, että bensaa menee melkosen paljon. Mut siis haluan vaan oman kodin. Ei mua mitkään kuppaset kerrostaloyksiöt kiinnosta, mutta haluun kuitenki päästä laittamaan kaikkea omannäköseksi. Ymmärrätte varmaan? ;)

No, muuta en nyt oikeen osaa sanoa, mutta kai se tässä on tiivistetysti mitä aattelen tästä asiasta :) Oliko tää Anna semmonen mitä tarkotit?